69° 23' N, 25° 51' E

Karigasniemi & Kaamanen

Erämaata silmänkantamattomiin

Karigasniemi & Kaamanen

People at the top of a fell in Karigasniemi

40 kilometriä Inarista pohjoiseen sijaitsee Kaamasen kylä. Kaamanen on perinteinen kohtauspaikka, josta pääsee tietä tai moottorikelkkauraa pitkin pohjoiseen, itään, etelään tai länteen. Pohjoisessa sijaitsee Utsjoki, lännessä Karigasniemi ja Karasjoki Norjan puolella. Lännessä on Sevettijärvi, Näätämö ja Norjan puolella Kirkenes.

Willow grouse in the winter suit

Kaamasessa on vahva kalastus- ja eräkulttuuri. Kaamasjoesta ja muilta alueen kalavesiltä nousee taimenta ja harjusta. Metsäkanalintuja vilisevä seutu tunnetaan kansainvälisestikin lintubongareiden keskuudessa ja aluetta kehutaan etenkin lintukuvaajan unelmaksi. Kaamasessa voi ruokintapaikkojen yhteydessä tarkkailla monia arktisia lintulajeja, joiden näkeminen muualla on todellisen onnenkantamoisen varassa.

River Teno

Karigasniemi on saamen, suomen ja norjan kielen ja kulttuurin kohtaamispaikka. Karigasniemi sijaitsee Utsjoen kunnassa Suomen ja Norjan rajalla. Maiden välinen raja kulkee kylän ohi virtaavassa Inarijoessa, joka muuttuu Kaarasjoen yhtymäkohdassa Tenojoeksi muutamien kilometrien päässä Karigasniemestä pohjoiseen. Joet tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikkapa retkeilykalastukselle ja perhokalastukselle. Karigasniemestä voit helposti matkata Jäämerelle Porsangin vuonolle tai Nordkappiin saakka.

Paikallisia nähtävyyksiä

Road between Karigasniemi and Utsjoki

Suomen kaunein tie

Suomen kauneimmaksi valittu tie – Tenontie – kannattaa ajaa maisemista nauttien. Karigasniemen kylän ja Utsjoen kirkonkylän yhdistävä Tenontie (tienumero 970) seuraa jokea välillä alhaalla jokilaaksossa ja toisinaan nousten korkeammalle rantatörmälle mistä avautuvat huikeat näköalat. Tie on rakennettu jokivartta seuranneen kinttupolun mukaisesti mutkia suuremmin oikomatta. Nykyinen tie on saatu valmiiksi vasta vuonna 1983. Utsjoelta tietä voi jatkaa Suomen ja EU:n pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin saakka.

View from Nuvvus Ailigas

Ailigas -tunturit

Utsjoen kunnassa on kolme Ailigas-nimistä tunturia, jotka kaikki sijaitsevat Tenojoen tuntumassa. Ylimmäinen Ailigas on Karigasniemellä, lähellä paikkaa missä Inarijoki muuttuu Teno-nimiseksi. Tämä Ailigas on näyttävä 620 metriä korkea tunturi. Seuraava Ailigas lähtee jyrkkään nousuun aivan Tenojoen rannasta, Nuvvus kylän kohdalta, ja siksi tämä 535 metriä korkea näyttävä tunturi on nimeltään Nuvvus-Ailigas. Kolmas ja alimmainen Ailigas kohoaa Utsjoen kirkonkylän kotitunturina ja on sisaruksista pienin, 342 metriä korkea.

Sulaoja spring

Sulaojan lähde

Sulaoja on vesimäärältään Suomen suurin lähde. Lähteelle johdattelee kahden kilometrin mittainen koko perheelle soveltuva luontopolku, joka lähtee Karigasniementien varresta Sulaojalta. Se on myös saamelaisten vanha pyhä paikka, ja lähteen vedellä on uskottu olevan parantavia vaikutuksia.

Luomusjärvi esker by midnight

Kevon luonnonpuisto

Kevon luonnonpuisto on upeine kanjoneineen yksi maamme jylhimpiä retkeilykohteita. Kevon luonnonpuiston ydinalueen muodostaa yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Vaeltajille Kevo tarjoaa 63 ja 86 kilometrin mittaiset, vaativat vaellusreitit. Alueen ainutkertaisuuden ja harvinaisten lintujen pesimärauhan vuoksi liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyjä reittejä pitkin ja tiettyinä ajankohtina.

Koarvikodds fell in Muotkatunturi wilderness area

Muotkatunturin erämaa-alue

Kaamasen länsipuolelle aukeaa Muotkatunturin erämaa-alue. Muotkalla kokenut retkeilijä pääsee nauttimaan uskomattoman kauniista maisemista tuntureineen ja vuolaine jokineen. Peltojärvi, Peltotunturi, Stuorraäytsin kuru sekä alueen korkein tunturi Koarvikodds lienevät kuuluisimpia nähtävyyksiä tällä laajalla erämaa-alueella.

Sunset at Paistunturi wilderness area

Paistunturin erämaa-alue

Paistunturin erämaaksi kutsutaan laajaa aluetta Kaamasen, Karigasniemen ja Utsjoen välissä. Erämaa-alueen halkaisee Kevon kanjonia myötäilevä Kevon luonnonpuisto. Itse Paistunturit alueen keskellä nousevat noin 600 metriin. Erämaalle tyypillisintä maisemaa ovat tunturikankaat ja tunturikoivikot. Alueella on myös aapa- ja palsasoita. Karu Paistunturin erämaa-alue on haastava erävaelluskohde.

Saapuminen

Inari-Saariselkä sijaitsee pohjoisessa, mutta kuitenkin vain muutaman tunnin päässä Etelä-Suomesta. Lappiin pääset usealla eri tavalla, ja usein matka on elämys itsessään.

{{ howToGetHere.title }}

Liikkuminen

Matkustaessasi arktisilla alueilla on hyvä muistaa, että etäisyydet voivat olla melko pitkiä. Nautithan näköaloista siirtyessäsi kohteesta toiseen.

Kohteesta
kohteeseen

Etäisyys

  • Autolla {{carTime.h}}{{carTime.min}}
  • Pyörällä {{cyclingTime.h}}{{cyclingTime.min}}