Saamelaisten kansallispäivää juhlistetaan 6. helmikuuta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kutsuu kaikkia viettämään Saamelaisten kansallispäivää lauantaina 6. helmikuuta klo 18 alkaen suoran lähetyksen välityksellä.
Tapahtuman aikana nähdään mm. puheenjohtajan kansallispäivän tervehdys, saamelaislasten terveiset kansallispäivänä ja kuullaan vieraiden ajatuksia kansallispäivästä. Illan aikana pääsee kuulemaan musiikkiesityksiä ja näkemään lyhytelokuvia. Katso tapahtuma ja tule mukaan täältä.
Juhlallisuuksia järjestetään perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.
Saamelaiset ovat Lapin ja koko Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, joka on asuttanut seutua jo kauan ennen valtioiden rajojen syntymistä. Saamelaisten kotiseutualueetta on Suomessa pohjoisin Lappi, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Myös Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä elää saamelaisia.
Saamelaisia asuu Suomessa noin 10 000 ja he puhuvat kolmea kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Yhteistyö saamelaisryhmien välillä on tiivistä, ja se on myös saanut uusia, tässä ajassa eläviä muotoja, esimerkiksi juhlien ja tapahtumien muodossa.
Kolme erilaista kieliryhmää luovat pääpiirteet kolmelle Suomessa esiintyvälle saamelaiskulttuurille, jotka poikkeavat toisistaan perinteistein elinkeinojen sekä kulttuurin näkyvien tunnusmerkkien, kuten esimerkiksi saamenpukujen ja käsitöiden malleissa. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ylläpitävät kieltä elävässä kulttuuriympäristössä. Ne ovat vahvasti sidoksissa luontoon, mistä kertoo myös saamenkielten sanastollinen rikkaus erilaisissa luontoon liittyvissä sanoissa. Esimerkiksi erilaisia lunta kuvaavia sanoja on pohjoissaamenkielessä lähes 200.
Tapahtumien kautta kulttuuriin tutustumista
Skábmagovat ja Ijahis Idja ovat tapahtumia joissa pääsee tutustumaan saamelaiskulttuuriin mm. elokuvien ja musiikin kautta. Skábmagovat elokuvafestivaalilla esitetään laaja valikoima elokuvia ja Ijahis Idjassa soi musiikki saamenkielillä eri genreissä.
Käsitöitä perinteisin menetelmin
Saamelaisten perinteisiä käsitöitä, duodjia, tehdään edelleen käyttäen perinteisiä menetelmiä, ja siitä haetaan inspiraatiota myös nykydesigniin ja taiteeseen. Saamelaisessa käsityöperinteessä korostuu vuorovaikutus luonnon kanssa. Aidon saamenkäsityön tunnistaa Sámi Duodji -merkistä, jonka myöntää saamelaisten käsityöntekijöiden ammattijärjestö. Saamenkäsitöitä voi hankkia itselle matkamuistoksi tai käyttöesineiksi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa sijaitsevasta Sámi Duodjin liikkeestä. Sajoksessa on myös esillä saamelaista nykytaidetta esimerkiksi parlamenttisali Soljun seinillä. Myös Siida Shop myy aitoja, Sámi Duodji -merkillä varustettuja käsitöitä.
Perinteiset elinkeinot opettamassa kulttuuria
Kaikilla perinteisillä elinkeinoilla, poronhoidolla, kalastuksella, metsästyksellä ja saamenkäsitöillä on merkittävä rooli kulttuurin oppimisessa. Elinkeinoihin liittyviä tapoja ja käytänteitä opitaan perhe- ja sukuyhteisössä vanhemmilta. Nykyään moni saamelaisperhe saa elantonsa perinteisten elinkeinojen ohella esimerkiksi matkailutoiminnasta. Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan yleensä oman perheen- ja sukuyhteisön kesken, mikä näkyy myös matkailutoiminnassa. Moni saamelainen matkailuyritys Inari-Saariselkä matkailualueella on perheyritys, jonka toimintaan osallistuu useampi sukupolvi yhtä aikaa.
